Miten intuitiivista päätöksentekoa voi kehittää?

Intuitiolla tarkoitetaan tietämistä tai päätöksen tekemistä ilman tietoista järkeilyä. Suomen kielessä intuitiota kutsutaan myös perstuntumaksi. Intuitioon yhdistetään usein turhaan maagisia piirteitä. Intuitiossa on kyse automaattisen mielen kyvystä tunnistaa hahmo tai tilanne siten, että se pitää sisällään myös toimintamallin. Ylittäessäni autotien automaattinen mieleni havainnoi lukuisia muuttujia (autojen etäisyys, nopeus, suunta jne.), tunnistaa tilanteen ("voi ylittää") ja kohta olenkin jo tien toisella puolella. Harva meistä näkee tässä arkisessa tempussa mitään yliluonnollista. Näin eläimet ovat ratkoneen eloonjäämiseen liittyviä ongelmia jo miljoonien vuosien ajan.

Mitä tutkimuskirjallisuus kertoon intuitiosta?

Tutkimuskirjallisuuden mukaan ihmisten intuitiivinen päätöksenteko on luotettavaa silloin kun seuraavat kolme ehtoa täyttyvät: (1) heillä on paljon kokemusta ko. asiasta, (2) toimintaympäristö on sellainen, että siinä saa systemaattisesti palautetta päätösten seurauksista ja (3) ympäristön lainalaisuudet pysyvät melko samana tilanteesta toiseen. Ylittäessäni katua kaikki ehdot täyttyvät: olen harjoitellut ylittämistä tuhansia kertoja, vääristä päätöksistä on saanut palautetta läheltä piti tilanteiden muodossa ja autot liikkuvat melko samalla tavalla päivästä toiseen.

Kuinka intuitiota voi parantaa?

Lapseni pelaa juniorijalkapalloa puolustajana. Muutama vuosi sitten hänen joukkueessaan alettiin systemaattisesti harjoittelemaan käytäntöä, jossa puolustajat yrittävät parhaansa mukaan pitää pallon oman joukkueen hallussa. Palloa ei siis enää saanut potkaista "pitkä päätyyn" -strategian mukaisesti ylös. Jos laitapuolustaja ei pysty etenemään pallon kanssa, niin hän syöttää sen takaisin omalle maalivahdille, joka kierrättää pallon toisen laidan puolustajalle ja niin edelleen.
Alussa tämä strategia osoittautui kamalaksi! Puolustajat tekivät arviointivirheitä ja syöttivät oman maalivahdin sijasta vastustajan hyökkääjälle, jonka jälkeen haettiinkin palloa omasta maalista. Katsomovalmentajien pinna oli kireällä. Kuitenkin jokaisen onnistuneen tai epäonnistuneen tilanteen jälkeen palautetieto meni poikien aivoihin. Tämän palautteen seurauksena heidän intuitiolla tehdyt päätökset kehittyivät. Tällä hetkellä pojat tekevät harvoin arviointivirheitä ja pystyvät poikkeuksellisen hyvin kontrolloimaan palloa omassa päädyssään. Paremmin kuin suurin osa heidän vastustaja joukkueistaan. Tähän pelisilmän paranemiseen ei kuitenkaan ole oikotietä, se on tuhansien onnistumisien ja epäonnistumisien tulosta. Toisin sanoen, intuitio paranee harjoittelemalla.

Vastaavasti vaikkapa rekrytointikonsultin olisi hyvä käydä läpi vanhoja tapauksia ja pohtia, miten valintaprosessi aikoinaan tehtiin ja mitä valituille henkilöille kuuluu nyt vuoden tai parin päästä valinnasta. Vaikka kyse ei olekaan välittömästä palautteesta, niin uskon, että tämä päätöksentekoprosessin ja lopputuloksen peilaaminen kehittäisi heidän perstuntumaansa vuosien saatossa.

Milloin intuitioon ei kannata luottaa?

Intuitioon ei kannata luotta silloin kun olet kokematon jossain asiassa. Tällöin on parempi konsultoida eksperttiä tai yrittää lähestyä tilannetta analyyttisin menetelmin.
Minulla on lievä polvivamma, johon on erilaisia leikkausvaihtoehtoja. Kun luen kuvauksia näistä leikkausproseduureista, niin herättävät ne minussa fiiliksiä siitä, että tuntuuko joku vaihtoehto hyvältä vai ei. Melko varmasti nämä intuitiot eivät toimi hyvänä pohjana päätöksenteolle. Hieman hedelmällisempää on lähestyä asiaa analyyttisemmasta näkökulmasta ja perehtyä aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, jota pystyn osittain ymmärtämään. Paras tapa taitaa olla luottaa ortopedin tutkimuskirjallisuuden tuntemukseen ja kokemuksen tuomaan intuitioon.

Tämä teksti julkaistu LinkedIn:ssä 1.9.2020.